9.9.2010

Olo on kuin jyrän alle jääneellä.

Hengissä ollaan ja olo on kuin jyrän alle jäänneellä :(

Heräsin tosiaan maanantai-iltana ja olin kuulema ihan ensimmäiseksi huutanut äitiä, heh! Ite en kyllä muista tuollaista ja sit vaan muistan, että hirveesti tuntui kipua ja sen jälkeen mulla vintti pimeni kokonaan. (olivat kuulema antaneet kipulääkettä ja samalla jotain rauhoittavaa)

No heräsin sitten uudestaan tiistai-aamuna. Avaessani silmät, niin mua tuijotti ilmeisesti hoitaja ja sitten kuulin, ku alkoi kauheen kova piipitys ja se henkilö huusi jotain kovalla äänellä. Ennen kuin ehdin edes yrittää sanoa mitään, niin mulla pimeni vintti taas. Myöhemmin kuulin, että oli verenpaineet laskeneet tosi alas ja sen takia olin menettänyt tajuntani. Ja tuossa leikkauksessa olin menettänyt joku reilu litran verran verta.

No sitten tiistai-iltapäivällä, kun en ollut enää pökerryksissä, vaikka kipuja olikin, niin niitä letkuja meni mun vartalolla joka suuntaan. Mä en edes uskaltanut liikahtaa, ku luulin, et niistä joku lähtee vielä irti. Siinä sitä kattoa katsellessani ja ihmetellessäni tuli hoitaja ja tiuskaisi mulle tosi tylysti: "Älä liiku" (Ihan ku oisin uskaltanut liikkua, sen kaikien piipityksen keskellä!!")

Se tyly hoitaja oli käynyt hakemassa lekurin paikalle ja onneksi se oli paljon ystävällisempi. Se lekuri kertoi mulle leikkauksen kulusta ja mitä olivat poistaneet ja mitä sieltä oli löytynyt. Ihan niinku ne oisivat jääneet mun mieleen sillä kerralla?? No se lekuri kysyi multa lopuksi, että onko jotain kysyttävää. Niin sanoin sille, että kun hän tulee myöhemmin takaisin niin saa kaivaa mun laukusta ruutuvihon, jossa on kaikki kysymykset, kun en nyt kaikkea osaa esittää. Ja vähänkö sen ilme oli näkemisen arvoinen, kun sen naama venähti ;) Se lekuri sitten sanoi, että hoitaja voi varmaan sen sitten hänelle ottaa valmiiksi esiin, hahah! :)

Sitten mulle kerrottiin, että mitä kaikkea letkuja mussa on kiinni ja mitä varten ne ovat:

Nenämahaletku, josta menee ravinneliuosta. (kun en saa juoda, enkä syödä)
Mahasta tulee useita letkuja ulos, ku ne poistavat nestettä kudoksista ja sapesta ym.
Katetri, kun en saa vielä nousta ylös sängystä leikkaushaavan takia ja mennä käymään vessassa. Musta tää on kaikista nöyryyttävintä, ku hoitajat kyttää mun pissapussia ja noita muita pusseja alvariinsa!!! Sit mulla on tuollainen letku, joka menee tuolla selänpuolella ja ilmeisesti se menee suoraan selkäytimeen ja se lievittää kipua eli jonkin sortin epiduraali on kyseessä. Etten tuntisi kipua maha-alueella. Lisäksi mulla on noi verenpaine ja pulssimittarit. (En tosiaankaan nyt muista oikeita termejä, mutta ne ketkä on leikkauksessa olleet, tietää mistä tarkoitan)

Mä en saa juoda mitään, ennen kuin suoli lähtee toimimaan. Mä tuossa koitin keskiviikko-iltana juoda, mutta kaikki tuli ylös, joten sitten sanoivat, että kokeillaan uudestaan tänään. Eli letkuruokinalla mennään. Mikä on todella ärsyttävää, kun tekisi mieli syödä koko ajan jotain.

Leikkaushaava on nyt puhdistettu yhden kerran ja siihen on vaihdettu uudet siteet. Mulle on jätetty tuonne mahan sisään sellainen pieni stentti, joka poistetaan suunnilleen 3 viikon päästä.

Eli tässä ollaan nyt mukavasti istuma-asennossa sängyssä ja vielä ei oo lupaa liikkua mihinkään. Letkuja vaan menee joka suuntaan. Tuon kipulääkityksen takia multa on mennyt tunto pois jaloista, mutta ei kuulema oo mitää syytä huoleen, kun kipulääkitystä vähennetään pikkuhiljaa, niin tunto palautuu.

Sen tiedän, että mulla on kakkosvaiheessa oleva haimasyöpä. Eli, jotain on vielä tehtävissä, mutta kukaan ei pysty sanomaan, että kauan sitä aikaa on. Riippuu kuulema pitkälti siitä, että miten hoidot vaikuttavat.

Mulle tuo lekuri sanoi, että kun olen niin nuori, niin tilastollisesti "nuoremmat" ovat selättäneet kakkosvaiheessa olevan haimasyövän "paremmin" kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Ja ennustehan olisi ollut mun kohdalla vielä hieman parempi, jos se ei olisi levinnyt niihin imusolmukkeisiin. Koska se sitten tietää, että jos se oli jo ollut imusolmukkeissa, niin on enää ajan kysymys, että milloin se leviää muualle. Se kun lähtee nopeasti leviämään.

Eli se kasvain oli 3,5cm ja samassa rytkässä olivat poistaneet imusolmukkeita, joihin se oli levinnyt. Eli kaikki mitä oli, niin saatiin kokonaan pois. Hoidoista sen verran, että sytostaateilla aloitetaan suoraan, mikä oli mulle järkytys, kun ollaan puhuttu tähän saakka vaan sädehoidoista. Tuota ei oltu edes alustavissa keskusteluissa sivuttu. Mulla alkaa noi sytostaattihoidot 4 viikon päästä.

Nyt sitten saa jännittää, että miten tuo syöpä tulee reagoimaan, jos se lähtee etenemään, niin sehän sitten tietää omien hautajaisten suunnittelua. Mikä on kyllä outoa, koska kuka oikeesti suunnittelee ennakkoon?

Ja tiedättekö mitä, mulla on oma huone... tai siis tänne ei ole tuotu ketään toista, vaikka tuohon kyllä mahtuisi. Ei tarvii kuunnella muiden kuorsaamista. Mulla oli eilen niin tylsää, kun ei tässä huoneessa ollut toimivaa telkkaria, niin en voinut sitä sitten katsoa ja radioo ei ollut. Niin sain sitten lukea tylsiä lehtiä, vaikka suurimmaksi osaksi torkuin. Vanhemmat ja sisko ovat olleet täällä ja pari läheisintä ystävää.

Sanoin sitten illalla hoitsulle, että milloin saan käyttää mun läppäriä, että saisin jotain "virkistystoimintaa", niin se tyly hoitaja sanoi: " Et saa täällä käyttää, pää tyynyyn" Ja mä olin istuma-asennossa! Olin kyllä vähän, että wtf??? Voisi asiallisemmin sanoa, eikä tiuskia. Tuo hoitaja ei sovi ollenkaan kyllä "asiakas"palvelutehtäviin.

No lekuri tuli illalla tsekkailemaan ja skyselin sitten, että saanko täällä käyttää konetta, ku meinaan tylsistyä. Niin se sitten sanoi, että otetaan huomenna aamulla pari letkua irti noista koneista niin eiköhän se onnistuisi.

Tänään iltapäivällä olisi tarkoitus kokeilla juomista ensimmäisen kerran ilman, että kaikki tulee ylös. Olen saanut tuota pahoinvoinninestolääkitystä koko ajan.

Tänään sitten aamukierrolla lekuri antoi mun läppärin kaapista ja kirjoittelen kuulumisia. Paitsi toi tyly hoitaja kyttää mua silmäkovana koko ajan. Hyvä, ettei sillä ole nokka kiinni tässä ruudussa, kun se on niin lähellä! :( (Sen pitää olla tässä lähellä, kun en oo nyt kytketty tuohon monitoriin) Ja innolla odotan, kun sen vuoro päättyy, niin ei tarvii ko. haahkaa enää katella ja kuunnella sen tylyjä töksäytyksiä. (Oon kauhulla kattonut, kun se on vaihtanut noita liuospusseja, niin ties vaikka se olisikin joku myrkkyhoitaja, ku asenne tuntuu olevan samanlainen kuin sillä, heh!)

Ja tää teksti voi olla pikkasen sekavaa, kun en jaksa nyt sitä oikolukea ja tarkistaa noita termejä. Piti vaan saada äkkiä kaikki purettua ulos, että helpottaa. (Enkä todellakaan kysy tuolta tylyltä hoitajalta mitään)

Mutta pilvistä torstaita :)

13 kommenttia:

  1. Mukava kuulla, että kaikki meni hyvin.
    Yritä jaksaa, vaikka olosi on varmaan aika tuskallinen. Tulen muistamaan sinua rukouksissani.

    T:Non-existent

    VastaaPoista
  2. Hienoa, että olet herännyt ja noinkin hyvässä kunnossa näin pian leikkauksen jälkeen, et siis ihan totaalisen pöhnässä tai sietämättömissä kivuissa.

    Mullakin sytostaatit reilu vuosi sitten tuli aivan yllätyksenä, ja ne aloitettiin muistaakseni 2 viikkoa leikkauksen jälkeen, joka kyllä oli pienempi verrattuna sun leikkaukseen, mullakin meni jonkin verran noita samoja piuhoja ja letkuja kuin sulla paitsi nenämahaletku, mun 1. leikkaus kohtanihan oli vasemman rinnan ja kainalon kohdalta, joten syömään pääsin jo samana iltana kun leikattiin aamulla. Ja tuo virtsakatetri.. joo, nolo ja jos sulla kerran on vielä noin karmea hoitaja niin voin vain kuvitella kuinka nöyryyttävää :S toivottavasti se ei ole se joka sen sitten poistaa, sekin on vähän kummallinen tilanne kun se kiskotaan ulos. Kivutonta se tosin on! Hämmentävää seurattavaa vain ja pitää hauskan BLOP äänen.. :)

    Toivottavasti saisit pian kuulla jotain ennusteita. Sytostaatit on kyllä tosi tehokkaita on sitten mikä tahansa lääkecombo (yleensä kun annetaan useampaa lääkettä eikä vain yhtä), näin ainakin lääkärit ovat mulle kertoneet, vaikka tietenkään en osaa tarkalleen sanoa ovatko ne yhtä hyviä sun syöpäsi kanssa kuin mun. Mutta pidän peukkuja pystyssä ja toivon parasta, meille kummallekin!

    VastaaPoista
  3. Anonyymi: Kyllähän täällä jaksellaan ja on vään pakkokin. Ei sitä viitti luovuttaa. Sen verran löytyy tahtoa :)

    Nessa: Mä oon kyllä sulle kateellinen, ku sä sait syödä niin pian leikkauksen jälkeen. Arvaa tuleeko kaikissa lehdissä vastaan noita ruokamainoksia nyt, kun niitä olen selaillut, heh! Tekisi mieli vaan syödä.

    Vai blop ääni kuuluu. En tiiä et pitäiskö itkeä vai nauraa, jos tuo tyly hoitsu sen kiskaisee irti. Varmaan se sanoisi mulle, että: "Älä päästä tuollaista ääntä", heh! :)

    Mä en vielä tiiä, että millaisia sytoja tulen saamaan. Se varmaan selviää lähempänä ajankohtaa, kun joudun vielä uusiin kuvauksiin.

    Ja sä oot olet oikesti todella positiivinen henkilö. Paljon tsemppiä myös sinullekin! :)

    VastaaPoista
  4. sylin täydeltä jaksamista sinne! Tuon hoitajan käytös ei oikein tunnu mukavalta ja sille voi kyllä sanoa suoraan, että haista home ;)

    VastaaPoista
  5. Marhanja: Mä haistatin sille hoitsulle ;) Sanoin sille kyllä ihan nätisti: " Että mikäs sulla on, ku kuljet naama norsunvitulla koko ajan ja oot tyly mulle?" ;) Sitten se hoitsu tiuskaisi mulle: "Tuosta hyvästä vien läppärisi pois". Olin taas, että wtf?!?!? Mun omaisuuteen et todellakaan koske, kun sain luvan pitää konetta.

    Mä en ymmärrä, että miten tuollainen tyly ihminen on päässyt hoitajaksi. Eiks niillä ole jotkut psykologiset testit?! Jos ei ole, niin sitten olis syytä kyllä sellaiset tehdä alalle aikoville.

    Onneks kaikki muut ovat sentään tosi mukavia ja kannustavia.

    VastaaPoista
  6. Mitä, veikö se sitten oikeasti läppäris vai onnistuitko pitämään? :O kuulostaa niin epäpätevältä muijalta jolla on muutamakin hiilihanko siellä jossain syvällä..

    VastaaPoista
  7. Nessa, kyllä se sen sitten lopulta nappasi multa pois :(

    Mutta, kun niillä hoitajilla vuoro vaihtui, niin sain takaisin tämän koneen, heh! :) Mä ehdin tässä tehdä jo valituksen mun hoitavalle lekurille, niin se lupas puhua sen hoitsun kanssa :)

    VastaaPoista
  8. No hyvä että sait takas, ja varsinkin että teit valituksen! Mäkin monenlaisiin hoitajiin törmännyt mutta kyllä toi ylivoimaisesti on oudoin ja veemäisin.

    VastaaPoista
  9. No huh huh mikä hoitsu! Itse hoitsuna toivoisin, ettei tollasia olis olemassakaan, mutta työelämässä olen huomannu, että ne psykologiset testit on aivan puuta heinää - niin paljon hulluja sinne koulutukseen pääsee!

    Mahtavaa, ettet jättäny asiaa siihen, usein kun me suomalaiset vaan tyydytään huonoon kohteluun. Tosin se akka saattaa sitten seuraavassa vuorossa olla vieläkin hankalampi ;-D Toivotaan kuitenkin, et pelästyy puhuttelua ees vähän.

    Etköhän sä tosiaankin ansaitse kaiken mahdollisen "huvituksen" sinne itselles!

    VastaaPoista
  10. Eksyin blogiisi toisen blogin linkkilistan kautta. Jäin lukemaan, kun kävin näitä syöpäjuttuja läpi parhaan ystäväni sairastuttua rintasyöpään 32 vuotiaana.

    Tuo hoitaja on ihan kaamea. Valitusta kehiin ja monta kertaa, jos se ei lopeta. Ihan verenpaine nousee, kun ajattelenkin tuollaisia tyyppejä hoitotyössä. Yök.

    Jaksamista sulle, tulen toistekin lukemaan kuulumisiasi!

    Sari

    VastaaPoista
  11. Puhu jollekkin toiselle hoitajalle tai lääkärille tylyn hoitajan käytöksestä, kerro että se vähättelee, loukkaa ja syö sun identiteettiä kun toinen käskee ja rajoittaa sun elämää sairaalassa. Ei kenelläkään potilaalla ole oikeus kuunnella tai saada tuollaista kohtelua. NYT HETI KERROT JOLLEKKIN SIELLÄ!

    VastaaPoista
  12. Ihmeessä kerrot tuosta hoitajasta, koska kyllä varmasti sielä on mahdollisuus vaihtaa toiseen hoitajaan, eihän hän voi olla ainut hoitaja aamu/iltavuorossa...

    VastaaPoista
  13. Juu, nyt vaikuttaa siltä, että tuon hoitaja on vaihdettu kokonaan pois. Eli hän ei enää ole missään tekemisissä mun kanssa. Oon nähnyt, että hän on töissä, mutta ei tosiaan hoida mua.

    VastaaPoista

Kirjoitathan vain asiallisia viestejä.